Verkkokaupan käytön sujuvuus on yksi merkittävistä tekijöistä sen menestymisen taustalla. Verkkokaupassa, kuten kaikissa verkon välityksellä tarjottavissa palveluissa, käyttäjän kokemukseen käytön sujuvuudesta vaikuttaa verkon yli ladattavan tiedon käsittelyyn ja siirtoon kuluva aika. Tätä aikaa voidaan minimoida joko vähentämällä tiedon määrää tai pumppaamalla sitä käsittelevään palvelimeen lisää tehoja. Osa tiedosta voidan myös siirtää lähemmäs loppukäyttäjää, jolloin fysiikan lait tekevät tehtävänsä.
WooCommerce-verkkokaupan nopeuden optimoinnille tulee usein tarvetta kaupan ja sen tietokannan kasvaessa. Kun kauppaa kehitetään ja uusia ominaisuuksia ja työkaluja otetaan käyttöön, monimutkaistuva kokonaisuus alkaa syödä enemmän resursseja. Tämä saattaa näkyä käyttökokemuksen huononemisena niin tilausta tekevälle asiakkaalle kuin sitä käsittelevälle kauppiaalle.
Miksi nopeus on tärkeää?
Käytännössä käyttäjän kokemus verkkopalvelusta on kaiken keskiössä. Hidas verkkokauppa turhauttaa asiakkaita ja voi johtaa ostoskorien hylkäämiseen. Nopeammat verkkokaupat siis konvertoivat paremmin eli myyvät enemmän. Myös Jacob Nielsen mainitsee, että lisäviiveet sivun latautumisessa ja vasteajoissa voivat vähentää myyntiä merkittävästi (Nielsen 2010). Nopeus on myös hakukoneoptimointitekijä, koska Google painottaa sivun latausnopeutta hakutuloksissa, perusteenaan juurikin käyttäjäkokemus.
Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä: nopeus vaikuttaa myös kauppiaan käyttökokemukseen. Tilausten käsitteleminen, tuotetietojen päivittäminen, asiakastietojen hakeminen… nimeä sinä loput. Kauppiaan päivittäisten askareiden sujuvuus on yhtä lailla riippuvainen verkkokaupan suorituskyvystä. Nopea kauppa säästää työaikaa ja hermoja.
Missä hitaus asuu?
Verkkokaupan nopeuteen vaikuttavat useat tekijät sekä palvelimella että käyttäjän selaimessa. Bäkkärin eli palvelinpuolen suoriutuminen vaikuttaa suuresti sivuston palvelimella koostettavien dynaamisten elementtien parsimisnopeuteen, siis siihen aikaan, jona verkkokauppaohjelmisto pyynnön saatuaan suorittaa PHP-ohjelmakoodin palvelimella, hakee tarvittavat tiedot SQL-tietokannasta ja muodostaa näistä verkkosivun HTML-rungon palautettavaksi käyttäjän selaimelle. Jos käytössä ei ole CDN-palvelua, myös staattiset resurssit, kuten kuva-, CSS- ja JavaScript-tiedostot tarjoillaan käyttäjän selaimelle samalta palvelimelta, joka suorittaa edellä mainittua dynaamisen tiedon parsintaa. Frontin eli käyttäjän selaimen tehtävänä on koostaa HTML-, CSS-, ja kuvatiedostojen sisältämä data käyttäjälle näytettäväksi verkkosivuksi. Tämän jälkeen selain suorittaa vielä lataamansa JavaScript-ohjelmakoodit, joitka voivat olla peräisin myös kolmannen osapuolen, kuten analytiikka- tai chat-palveluntarjoajan palvelimilta.
Miten hitauden voi löytää?
Markkinoilla on useita työkaluja suvuston (frontti)suorituskyvyn analysointiin. Näitä ovat mm. Googlen PageSpeed Insights, GTMetrix, Pingdom Website Speed Test. Siinä vaiheessa, kun sivustosi kerää riittävästi liikennettä, voit hyödyntää Google Search Consolen tarjoamaa todellista Chrome-selaimen käyttäjäjiltä kerättyä dataa Sivuston suorituskyky -raportin (Core Web Vitals) muodossa. Nämä työkalut nostavat esiin sivuston ongelmapaikkoja ja jopa tarjoavat vinkkejä näiden korjaamiseen. Pidän näistä hyödyllisimpänä Chromen tarjoamaa todellista käyttäjädataa, joka saattaa poiketa huomattavastikin muiden palvelujen yksittäisten testien raporteista.
Bäkkäripuolen prosessien analysointiin löytyy myös työkaluja, kuten New Relic -palvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa palvelimen suorituskyvystä, tai WordPressiin asennettava Query Monitor -lisäosa, jonka avulla voi päästä kiinni hitaisiin tietokantakyselyihin ja PHP-ohjelman virheisiin. Myös perinteinen PHP:n virhelogin tutkiminen voi johdattaa hitauden jäljille.
Miten voin parantaa WooCommerce-kaupan nopeutta?
Jokainen WooCommerce-verkkokauppa on oma, yksilöllinen kokonaisuutensa. Ilman tarkempaa analysointia on kuitenkin mahdollista antaa yleispäteviä ohjeita, joiden avulla voit varmistaa, että ainakin perusasiat kaupassasi ovat kunnossa.
- Valitse palvelinpalveluntarjoaja, joka keskittyy WordPress-alustaan ja tarjoaa tehokkaan, WooCommercen kanssa yhteensopivan välimuistiratkaisun. Kotimaisista voin suositella esimerkiksi tamperelaista Seravoa.
- Ota tarpeen mukaan käyttöön sisällönjalkeluverkko (CDN), kuten Cloudflare. Tämä mahdollistaa staattisten resurssien jakelun ilman, että se rasittaa varsinaista sivustopalvelinta. Tämä on erityisen hyödyllinen palvelu, jos asiakkaasi sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Tällöin datasi on juuri niin lähellä asiakasta kuin lähin CDN-palvelin.
- Optimoi kuvat jo ennen kuin siirrät ne palvelimelle ja muokkaa ne WebP- tai AVIF-muotoon. Älä käytä pikselimitoiltaan tai kilotavuiltaan liian suuria kuvia.
- Optimoi ja pakkaa muut staattiset resurssit, kuten CSS- ja JS-tiedostot.
- Käytä tarkkaa harkintaa siinä, mitä teemaa ja lisäosia käytät kaupassasi. Ne kaikki lisäävät kauppaasi ohjelmakoodia, jonka suorittaminen kasvattaa palvelimen ja/tai käyttäjän selaimen resurssien kulutusta. Täten ne väistämättä hidastavat osaltaan sivuston latautumista ja toimintaa, toiset enemmän ja toiset vähemmän.
- Varmista, että kullakin sivulatauksella ladataan vain kyseisellä sivulla tarvittavat resurssit.
Verkkokaupan nopeus on melko tekninen ja osin monimutkainenkin asia, joka vaikuttaa suoraan verkkokauppasi tarjoamaan käyttökokemukseen. Käyttökokemus taas vaikuttaa isossa kuvassa siihen, kuinka valmis käyttäjäkuntasi on verkkokaupastasi ostamaan. Eli kun viivan alle katsotaan, niin nopeudella on väliä.